Pääkirjoitus

Kaupunki meren sylissä sopii hyvin 450-vuotiaan Helsingin vuoden 2000 juhlalehden nimeksi. Meri on Helsingille niin itsestäänselvä asia, ettei siitä tehdä suurta numeroa. Syleileväthän Suomenlahden aallot ja jäät pääkaupungin rantoja vuoden jokaisena päivänä. Ne ovat muovanneet maisemaa jääkaudesta asti. Meri kuuluu Helsinkiin kuin hengitys elämään.

Suomenlahden yli kulkevat veneet ja laivat ovat tärkeitä Helsingille. On helppo ennustaa, että näin on jatkossakin. Junat, bussit ja lentokoneet kuuluvat yhtä erottamattomasti kaupunkikuvaan. Ne kuljettavat matkailijoita ja tuovat asiakkaita nähtävyyspaikkojen lisäksi kauppoihin, ravintoloihin ja hotelleihin. Se merkitsee uusia työpaikkoja ja vanhojen säilymistä. Turistit ovat samalla tunnustus; ovathan he todistus kiinnostuksesta maan pääkaupunkiin. Helsinki on saanut osakseen vielä lisää huomiota vuodeksi 2000. Se on nimetty kulttuurikaupungiksi, yhdeksi Euroopan yhdeksästä.

Rakennukset ovat kaupunkikuvan olennainen osa, julkiset rakennukset erityisesti. Puistotkin kiinnostavat. Kauppatori ja Esplanadi ovat monelle portti Helsinkiin. Ei ihme, että ne ovat nähtävyyksistä tärkeimpiä. Muita kaupungin näyteikkunoita ovat Eduskuntatalo, Tuomiokirkko, Temppeliaukion kirkko, Suomenlinna, Korkeasaari, Olympiastadion ja Linnanmäki.

Asukkaat ovat tärkeä osa pääkaupunkia. Uuden vuosituhannen alkaessa helsinkiläisiä oli 551 000, syntyperäisiä heistä kolmannes. Helsinkiläisiä ovat myös tänne vastikään muuttaneet, jotka uudistavat selvimmin kaupunkikuvaa kansainväliseksi.

Helsinki täytti 12. kesäkuuta 450 vuotta. Siitä muistuttaa myös tämä kaupungin julkaisema juhlalehti. Oli hyvä syy pyytää muutamalta tunnetulta kirjoittajalta heidän näkökulmaansa Helsinkiin. Lähtökohtana kirjoituksiin on ollut historia – yhdellä se on 450 vuotta, muutamalla vuosisata tai vain kymmeniä vuosia taaksepäin. Toinen virike on ollut kirjoittajan synnyinseutu ja kasvupaikka.

Uula Eronen kirjoittaa kunnalliselämästä ja kertoo tarinan maan alle menosta. Syntyi monenlaista kitkaa, lopuksi metro.

Matti Kinnunen on koonnut historiallisen sillan esittelemällä Helsingin valtaherrat: voimakkaat vaikuttajat Ruotsin kuninkaasta Kustaa Vaasasta pääkaupungin nykyiseen ylipormestariin Eva-Riitta Siitoseen.

Peter von Bagh on syventynyt elokuvaan ja musiikkiviihteeseen. Hänen mielestään todellinen Helsinki löytyy vain valkokankaalta.

Martti Huhtamäki on hakenut taustat urheilulajien kirjolle. Urheilu-sanakin jouduttiin keksimään kaksi kertaa.

Merete Mazzarella on tehnyt huomioita pääkaupungista suomenruotsalaisen silmin. Hän arvelee edustamansa kielen säilyvän, mutta apu saattaa tulla yllättävältä suunnalta.

Imbi Paju on tullut tarkkailemaan Helsinkiä lähinaapurista Virosta. Nuoren toimittajan suhtautumista kaikkeen eteen tulevaan kuvastaa innostus.

William R. Copeland tarkastelee Helsinkiä välähdyksinä elämänsä eri vaiheissa. Onhan hän Suomessa syntynyt, vaikka opiskelikin Amerikassa.

Jari Tervo matkusti yhdeksänvuotiaana pojankoltiaisena ensi kertaa maan pääkaupunkiin Rovaniemeltä. Vartuttuaan hän palasi tänne opiskelemaan ja töihin. Kirjailija on huomioissaan pitelemätön.

Helsingin kaupunginmuseon 700 000 kuvan arkistosta on julkaisuun poimittu näytteitä kaupungin kehityksestä. Myös nyky-Helsinki esiintyy sivuilla muutamin otoksin. Matti Tirrin tuoreet väriotokset tekevät oikeutta juhlivalle kaupungille. Antti Korkkula on lisäksi hahmotellut visioita kaupungin tulevaisuudesta.

Tällainen olet, 450-vuotias Helsinki.